Presidentti Tarja Halonen piti puheen tasa-arvosta #Mimmitkoodaa-verkkotapahtumassa 23.4.2021.
Hyvät rohkeat naiset ja muut koodamisesta kiinnostuneet kuulijat!
Yhteisöt rakentuvat yksilöistä ja yhteiskuntaa rakennetaan paremmaksi yksilöiden vahvuuksien avulla. Siitä kaikki ovat varmasti samaa mieltä. Vahvuudet ovat luontaisia mielenkiinnonkohteita ja taipumuksia, joita ympäristölliset tekijät kuten yhteisö, koulumaailma ja perhe tukevat tai hiljentävät. Monella meistä on myös vahvuuksia, joista emme ole edes tietoisia. On kuitenkin väärin luulla, että vahvuutemme asettuisivat luonnollisesti sukupuolen määräämiin lokeroihin. Ihmiset ovat erilaisia, sukupuolesta riippumatta.
Lainsäädännöt muuttuvat joskus hitaasti, mutta asenteet tehdä sen sitäkin sitkaammin. Vaikka useiden maiden lainsäädäntö on muuttunut viimeisen vuosisadan aikana melkoisesti tasa-arvon suuntaan, usein käytännön elämä ei täysin heijasta sitä. Esimerkiksi Intian kastijärjestelmää tai avioliittoon liittyvää myötäjäisperinnettä on yritetty muuttaa jo vuosikymmeniä sitten uudella lainsäädännöllä, mutta ei elämä siitä ole erityisesti maaseudulla paljoakaan hätkähtänyt.
Suomella taas on perintönään kunniakas tienraivaajan rooli naisten poliittisen osallistumisen alalla. Suomi on antanut naisille äänioikeuden kolmantena maailmassa ja vaalikelpoisuuden ensimmäisenä maailmassa. Muutoinkin maamme on kunnostautunut varsinaisena tasa-arvon mallimaana kansainvälisessä vertailussa. Tämä kunniakas historia saattaa hiukan sumentaa tarkkaavaisuuttamme nykytilanteen suhteen. Suomessa tasa-arvokehitys on jäänyt paikalleen erityisesti työmaailmassa ja koulutus- ja uravalinnoissa, niin kuin moni teistä on varmasti joutunut kokemaan.
Suomessa ollaan tehty paljon töitä tyttöjen koulutuksen eteen, ja nämä ovatkin loistaneet opinnoissa. Meillä itse kullakin saattaa olla ”varmoja käsityksiä” sukupuolten välisistä eroista ja nämä heijastuvat edelleen myös koulumaailmaan. Esimerkiksi miesten ylivertaisuus matematiikkaan ja tekniikkaan nähden on ollut aika yleinen ennakko-oletus sekä miehillä että naisilla. Asia ei ole kuitenkaan näin yksiviivainen. Jos tytöllä ja pojalla on sama numero koulussa matematiikassa, mutta tytöllä on paremmat arvosanat kielissä, niin usein sanotaan että tytön kannattaisi keskittyä tulevaisuudessa kieliin. Miksikäs ei, mutta jos hänen arvosanansa sama kahdeksikko kuin pojallakin matematiikassa, voi hän yhtä lailla jatkaa matematiikan opintoja. Ja monilahjakkuus on lahja sekin, erityisesti nykyisenä aikana.
Koulutusmaailmassa nähty tyttöjen ja naisten menestys ei kuitenkaan heijastu sellaisenaan työelämään. Sen lisäksi, että naisvaltaisiksi sukupuolittuneiden alojen matalampi palkkaus voi johtua nimenomaan naisten tekemän työn arvostuksesta, tai pikemminkin sen puutteesta, eivät nämä ammattivalinnat ole aina kuitenkaan vain yksilön mielenkiinnoista kiinni.
Kiinnostus ja mahdollisuudet voivat törmätä stereotypioiden luomiin asenteisiin. Se on suuri menetys sekä yhteiskunnalle, että karhunpalvelus ihmiselle. Jokaisen meistä tulisi saada seurata omia tavoitteitaan ja toteuttaa itseään myös ammatillisesti haluamallaan tavalla, ilman yhteiskunnallisten normien tai rakenteiden ohjailua. Tietotekniikka on esimerkki miesvaltaisesta alasta, vaikka kiinnostusta siihen löytyy myös naisilta. Ja niin kuin tiedämme, kyse ei ole myöskään naisten kyvystä oppia.
Koodaamista voi verrata kielen oppimiseen – kielioppia ja syntaksia opettelemalla voi tuottaa yhä monimutkaisempia lauserakenteita. Haluttu sisältötieto taas tallennetaan muuttujiksi, samaan tapaan kuten reseptien ainesosaset. Sovelluksia ja nettisivuja rakennetaan kirjoittamalla isoja koodikantoja, joissa on useamman kirjan verran tekstiä. Tällöin esimerkiksi ohjelmointikielen eli työkalun, kuten Pythonin tai JavaScriptin, valinta määrää, millaisia ominaisuuksia tuotteelle voidaan lähteä kehittämään. Määrittämällä ehtoja suoritetaan erilaisia komentoja, jolloin lopputuloksesta saadaan halutun näköinen. Yksinkertaistettuna koodaamisen alkeet eivät ehkä vaikuttakaan sellaiselta möröltä, joka on helppo viitata kintaalla ajatellen, että “Äh, en mä kuitenkaan opi”.
Uuden oppimisessa on kaksi tärkeää asiaa: uteliaisuus ja kärsivällisyys. Uteliaisuus on läpi elämän tie uuden oppimiseen – kiinnostus siihen, että ”Mitä tuo pitää sisällään?” Aina se ei aukea heti, vaan tarvitsemme kärsivällisyyttä. Lisäksi turhien normien vastustamiseen tarvitaan tunnetta, mielenkiintoa ja rohkeutta tarttua toimeen. Näitä kolmea olette jo osoittaneet.
Oman pätevyyden jatkuva todisteleminen voi olla epämukavaa, mutta lopulta se palkitsee. Teistä voi tulla roolimalleja monille tytöille. Maailma digitalisoituu valtavaa vauhtia. Tietotekniikkaa käyttävät ja siitä hyötyvät lähes kaikki, jolloin tuotteiden ja palveluiden pitää vastata monenlaisiin tarpeisiin. On tärkeää, että me naiset olemme tässä kehityksessä mukana, jolloin muutosprosessi saa laajemman perspektiivin ja me naiset saamme myös enemmän mahdollisuuksia.
#Mimmitkoodaa-ohjelma on jo palkittu EU:n tasa-arvopalkinnolla joulukuussa 2019. Tämä on siis taattua tavaraa. Ohjelman kautta oppimateriaali koodaamisen aloittamiseen on ilmaiseksi saatavilla, mikä madaltaa kynnystä sukeltaa koodamisen maailmaan. Tämä on tärkeä ja konkreettinen edistysaskel muutoksen aikaansaamiseksi. Ohjelma on lisäksi saanut EU:ssa Erasmus-ohjelman kautta operatiivisen benchmark-statuksen naisten onnistuneesta kannustamisesta ohjelmistoalalle. Ohjelman vetäjä Milja Köpsi vie näitä kokemuksia muutoinkin eteenpäin.
Riisutaan yhdessä tietotekniikan mystisyys ja pistetään maailma koodeiksi. Kysymyshän on tavallaan vain uuden kielen oppimisesta, minkä avulla rakennamme modernia todellisuuttamme.
Olen itsekin luvannut tutustua kurssiin. Pistetään töpinäksi. Tsemppiä jännälle matkalle uuteen ja onnittelut mielenkiintoisesta alavalinnasta.