Hyvät palkansaajat,
Seminaarinaarin osanottajat,
Olen erittäin iloinen, että meillä on mahdollisuus tänään tarkastella yhdessä talouskasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen, erityisesti ilmaston muutoksen haasteita.
Nämä kysymykset ovat nyt varsin ajankohtaisia, kun hallitusohjelma on työn alla. Haluamme antaa tukea hallitukselle ja sellaiselle ohjelmalle, jossa tuetaan vahvaa ja oikeudenmukaista ilmastosopimusta, joka synnyttää myös säällistä työtä. Toivon, että keskustelumme antaa eväitä myös parhaillaan käytäviin neuvotteluihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja ilmastosopimuksesta, jotka on tarkoitus hyväksyä ensi syksynä.
Olen osallistunut kansainväliseen yhteistyöhön paremman elämän ja kestävän kehityksen puolesta. Tämän toivotaan tuovan talouskasvua, mutta ei tyhjää kasvua. Kasvun tulee tuoda kunnon työpaikkoja ja luoda sosiaalisesti oikeudenmukaista hyvinvointia. Tämän lisäksi tämän kaiken on kunnioitettava luontoa. Meidän aikamme pyhä kolmiyhteys on sosiaalinen oikeudenmukaisuus, luonnon ja talouden hyvinvointi. Se on vaikea, mutta välttämätön ja hyvä yhtälö.
Suomen ja meidän kaikkien tulevaisuus riippuu kansainvälisestä kehityksestä. Olemme kokeneet finanssi- ja velkakriisin, ruokakriisin, laman ja työttömyyden haasteet. Näiden lisäksi meidän on parasta varautua ilmastomuutoksen haasteisiin. YK:llakin on kansainvälisten luonnon katastrofien ja riskien vähentymisohjelma. Näistähän suuren osan aiheuttaa ilmastonmuutos. Olen osallistunut tämän YK:n ohjelman rakentamiseen viime vuosina.
Ilmastonmuutos voi aiheuttaa työpaikkojen vähenemisestä ympäri maailmaa. Selkeimpiä esimerkkejä ovat veden puutteen mukanaan tuomat ongelmat ja kuivuudesta aiheutuva maaperän köyhtyminen. Nämä johtavat maanviljelyn, metsätalouden ja kalastuksen ja sitä kautta elintarviketuotannon ja ruokaturvan heikkenemiseen. Siitä puolestaan aiheutuu koko tämän sektorin sekä lisäksi kaupan ja kuljetusketjun supistumiseen. Nämä alat työllistävät nykyään maailmassa yli miljardi ihmistä.
Kuivuuden aiheuttamat ongelmat pakottavat ihmiset hakeutumaan muualle parempien elinolosuhteiden perään. Tämä lisää entisestään pakolaisuutta myös Eurooppaan. Euroopan poliittiset johtajat ovat heränneet huomaamaan tämän tosiasian vasta Välimerellä tapahtuvien joukkosurmien myötä. Emme todellakaan voi eristäytyä tältä valtavalta muuttoliikkeeltä emmekä välttää vastuutamme näiden kysymysten ratkaisemisessa. Parempi on tehdä ratkaisut nyt, kun ajautua päätöksiin pakon edessä.
Luonnon katastrofit, joiden taustalla ovat usein ilmastonmuutoksen vaikutukset, aiheuttavat myös osaltaan työttömyyttä ja muita taloudellisia tappioita. Yhdysvalloissa Sandy hurrikaani jätti työttömäsi 150 000 ihmistä ja Filippiinien taifuuni puolestaan tuhosi 800 000 ihmisen elinkeinon.
Kun vaikutukset ovat näin kouriin tuntuvia, niin olisi viisasta toimia ripeästi niiden vähentämiseksi. Vastatoimet tehoavat paremmin nyt ja ovat halvempia kuin tulevaisuudessa. Meitä kuvittelisi kannustavan myös sen, että uusiutuvan energian ja puhtaan teknologian kehittäminen lisää omaa hyvinvointiamme täällä Suomessa. Niillä on kansantalouden kasvun kannalta merkittävä vaikutus ja ne luovat uusia työpaikkoja. Molemmat seikat ovat keskeisiä hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamisen kannalta.
Uusiutuva energia ja puhdas teknologia
Uusien työpaikkojen luominen, kasvun ja tuottavuuden lisääminen edellyttävät energian saatavuutta. Se saattaa lisätä myös energian tarvetta. Suomi on ollut Euroopan johtavia maita uusiutuvan energian lisäämisessä. Lähes kolmannes Suomen energian tarpeesta katetaan jo uusiutuvilla energialähteillä. Samoin meillä on erinomaisia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamisessa.
Asian konkretisoimiseksi kerron muutaman esimerkin. Neste ja UPM ovat maailman johtavia yrityksiä jätteisiin perustuvien biopolttoaineiden kehittämisessä. Samoin metsäteollisuutemme hyödyntää jätteensä niin, että tuotantolaitoksilta riittää sähköä prosessin ulkopuolellekin. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja Wärtsilän innovaatiot öljynjalostuksen liekityksen lopettamiseksi ovat samoin erinomaisia esimerkkejä energian säästöstä.
Energiaratkaisut ja puhtaan teknologian kehittäminen ovatkin olleet jo useiden vuosien ajan teollisuuden kasvun vetureita. Samaan aikaan, kun muun teollisuuden kasvu on ollut lähellä nollaa, niin puhtaan teknologian tuotanto on kasvanut keskimäärin 15 % vuodessa.
Tällä hetkellä puhtaan teknologian alat työllistävät noin 50 000 ihmistä Suomessa. Vuoteen 2020 mennessä on arvioitu syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa. Ei kuitenkaan itsestään. Monien mielestä olemme jäämässä viennissä jälkijunaan. Tämän kehityksen kääntäminen on niin teollisuuden kuin uuden hallituksenkin haaste. Vielä viimeisiä päiviään elävä hallitus hyväksyi viime vuonna tätä koskevan strategian. Sen toimeenpano ja tehostaminen olisi otettava heti uuden hallituksen työlistalle.
Maaperän kunnostus
Olen edellä tarkastellut ilmastonmuutoksen haasteita pääosin Suomen näkökulmasta, missä osaamisemme perustuu korkeaan teknologiaan ja koulutukseen. Nämä ovat myös tuottavuuden lisäämisen kannalta hyvin tehokkaita ratkaisuja. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) arvion mukaan puhtaan teknologian kehittämispotentiaali tarjoaisi maailmanlaajuisesti 60 miljoonaa uutta työpaikkaa seuraavan 10 vuoden aikana.
Maailmassa on käytettävissä myös keinoja, jotka eivät edellytä suuria investointeja ja korkeaa teknologiaa ja osaamista. Nopein lääke ilmastonmuutoksen hillintään ja ruokaturvan parantamiseen olisi maapallon köyhtyneen maaperän kunnostus. Kunnostamalla reilut 10 % huonosta maaperästä tuottavaan viljelykäyttöön toisi ravinnon 200 miljoonalle ihmiselle. Tämä olisi myös sosiaalisesti hyvä ratkaisu, koska maatalous on hyvin työvoimavaltainen ala. Tämä lisäisi kaikkein köyhimpien ihmisten työpaikkoja ja ruokaturvaa.
Olen omassa kansainvälisessä työssäni korostanut ihmisten vastuuta mutta myös heidän kohtalonyhteyttään kestävässä kehityksessä. Köyhyyden vähentäminen ja ilmaston muutoksen hillintä eivät ole vastakkain, vaan niitä voidaan edistää käsi kädessä samoilla keinoilla . Olen parin viime vuoden ajan toiminut YK:n kuivien alueiden sopimuksen hyvän tahdon lähettiläänä. FAO:n arvion mukaan maaperän hiilen sitomiskykyä voitaisiin nostaa jopa 30 %:lla, jos köyhtyneet maa-alueet kunnostettaisiin. Muuttamalla viljelymenetelmiä kestävämmälle pohjalle, voitaisiin maatalouden päästöjä vähentää lisäksi 20%. Nämä toimet kohdistuisivat pienviljelijöihin ja parantaisivat heidän olojaan. Samalla se parantaisi maailman ruokaturvaa – ja tällä torjuttaisiin suhteellisesti edullisesti ilmastomuutosta. Siispä alan ammattiliittojen kannattaisi tukea tätä.
Säällinen työ ja kestävä kasvu kestävän kehityksen tavoitteeksi
YK:ssa on tarkoitus hyväksyä ensi syyskuussa kestävän kehityksen tavoitteet. Näillä sitouduttaisiin ohjaamaan maailman kehitystä seuraavan 15 vuoden ajan. Talouskasvun tulee olla kestävää – siis sosiaalisesti oikeudenmukaista ja kunnioittaa maapallon sietokyvyn asettamia rajoja. Tämä sietokyky on nyt useilla alueilla koetuksella. Me kulutamme kansakuntana luonnonvaroja nelinkertaisesti sen, mikä olisi luonnon sietokykyyn ja väkimääräämme nähden kohtuullista. Oikeudenmukaisempi jako suomalaisten kesken on vielä toinen kysymys.
Maailmanlaajuisesti kulutusluvut ovat lähes yhtä hälyttävät ja lisäksi sosiaalisesti paljon epäoikeudenmukaisemmat. Muutoksen aikaansaamiseen luulisi olevan tervetullutta kaiken sen osaamisen perusteella, mitä löytyy. Näin ei ole kuitenkaan tehty.
Avain kestävään talouteen on naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen kasvuun säällisen työn kautta, ja mahdollisuus hyötyä siitä reilun palkan luotettavan sosiaaliturvan ja palveluiden kautta.
Köyhien, naisten ja nuorten osaaminen on aliarvostettua. Se, että on köyhä, ei merkitse että olisi tyhmä. Vuosituhattavoitteiden myötä tyttöjen ja poikien peruskoulutustaso on noussut, mutta sen hyväksikäytössä on puutteita. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa naisten työllisyysaste on 25%.Tämä ei aina ole naisten oma valinta, vaan useampi nainen menisi töihin, jos se olisi sosiaalisesti hyväksyttävää ja yhteiskunta tarjoaisi sellaisia palveluja, jotka tekevät tämän mahdolliseksi.
Nuorten syrjäytyminen työelämässä johtaa usein heidän jäämiseen yhteiskunnassa muutenkin sivusta katsojiksi. Välimeren alueella meillä on jo varottavia esimerkkejä siitä, miten koulutetutkin ilman säällistä työtä ja tulevaisuuden näkymiä olevat nuoret radikalisoituvat ääriliikkeisiin. Näin voi tapahtua myös meillä.
YK:ssa valmisteilla olevat kestävän kehityksen tavoitteet ovat yhdistäneet säällisen työn ja talouskasvun suuremman yhteisen tavoitteen osiksi. ILO on kuitenkin huomauttanut, että kasvu ei välttämättä turvaa työn laatua ja mielekkyyttä. Olin mukana ILO:n työssä jo vuosituhannen alussa, kun toimme säällisen työn käsitteen globalisaation ratkaisukeinoksi vuonna 2004. Työn täytyy tarjota mahdollisuus päästä ulos köyhyyskierteestä ja vahvistaa tekijänsä ihmisarvoa ja kuuluvuutta yhteisöönsä.
Avain kestävään talouteen on naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen kasvuun säällisen työn kautta, ja mahdollisuus hyötyä siitä reilun palkan sekä luotettavan sosiaaliturvan ja palveluiden kautta.
Palkansaajajärjestöille vaikutusvaltaa
Toivon, että tämän päivän viestimme kantautuu hallitusneuvottelijoiden pöytiin. Palkansaajajärjestöillä on näissä keskusteluissa vahva asema. Olen vakuuttunut, että tänään täällä kokoontuvien kesken vahvistuu ymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen hallinta on meidän kaikkien yhteinen etu. Haluamme tukea “puhtaan työn” tekemisen mahdollisuuksia ja kestävää ja sosiaaliseesti oikeudenmukaista kasvua.
Viisas hallitus sitoutuu kansainvälisesti riittävän tiukkoihin ilmastotavoitteisiin ja tukee niitä kotimaisin toimin mm. edistämällä puhtaan teknologian kehittämistä ja riittävän koulutuksen järjestämistä.
Työelämän muutosturvaa on vahvistettava ja siihen on liitettävä saumattomasti myös ilmastomuutoksen aiheuttaman muutospaineen hallinta. Ihmisiin ja työntekijöihin investoiminen on tärkeää, sillä he ovat taloutemme luovin tekijä ja todellinen muutosvoima. Muutosturva on ollutkin suomalaisten palkansaajajärjestöjen keskeinen tavoite ilmastoneuvotteluissa. EU on ottanut sen myös aloitteestamme neuvottelutavoitteekseen.
On tärkeä, että kansainvälisissä neuvotteluissa kuuluu entistä paremmin myös palkansaajien ääni. Hallitsematon ilmastonmuutos uhkaa ihmisoikeuksia tasa-arvoa ja hyvinvointia eli kaikkea sitä, minkä takana ay-liike seisoo. Siksi ay-liikkeen tulee olla mukana suunnittelemassa muutosta. Ay-liikkeen tulee olla mukana niissä keskusteluissa, jotka vaikuttavat suomalaisenkin työn tulevaisuuteen, sillä suomalaisen työn hinta syntyy kansainvälisillä markkinoilla. On solidaarista puhua myös muiden puolesta ja olla mukana tällaisessa yhteistyössä.
Olen tyytyväinen, että Suomen valtuuskunta on jo usean vuoden ajan koottu niin, että erilaiset eturyhmät ovat voineet osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Tämä järjestely tarjoaa kaksinkertaisen vaikutusmahdollisuuden niin Suomen valtuuskunnan kautta kuin oman kansainvälisen järjestön kautta.
Uudet kestävän kehityksen tavoitteet eivät sido oikeudellisesti, mutta niillä on varmasti suuri vaikutus tulevaan kehitykseen. Myös vuosituhat-tavoitteista tärkeimmät ovat toteutuneet. Siksi on tarpeellista, että näiden tavoitteiden seurantaa varten luodaan kriteereitä ja indikaattoreita.
Pidän kuitenkin tärkeänä, että uusi ilmastosopimus on oikeudellisesti sitova. Tehkäämme yhdessä parhaamme, jotta saamme uuden tehokkaan ilmastosopimuksen joulukuussa Pariisissa pidettävässä huippukokouksessa.
Tarja Halonen